YHYS colloquium 2019 in Jyväskylä

marraskuu 27th, 2018 | Posted by Minna Santaoja in Yleinen - (0 Comments)

The 24th YHYS colloquium will be held at the University of Jyväskylä, on 21-22 November 2019, with the title ”Wisdom in crisis”. More information will follow later.

Yhteiskunntatieteellisen ympäristötutkimuksen seuran syyskokous pidettiin Rovaniemellä 22.11.2018 Lapin yliopistolla järjestetyn syyskollokvion yhteydessä. Kokouksessa vahvistettiin talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2019 sekä valittiin seuran johtokunta.

Seuran puheenjohtajana jatkaa Minna Kaljonen Suomen ympäristökeskuksesta. Varapuheenjohtajaksi valittiin Jarkko Levänen Aalto yliopistosta.

Johtokunnan jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä vuodelle 2019 ovat:

Kamilla Karhunmaa, HY – varajäsen Senja Laakso, Helsingin yliopisto
Karoliina Isoaho, HY – varajäsen Mikko Jalas, Aalto yliopisto
Johan Munck af Rosenschöld, HY – varajäsen Nina Janasik, HY
Suvi Huttunen, JyU – varajäsen Riikka Aro, SYKE
Jarno Valkonen, Lapin yliopisto – varajäsen Leena Suopajärvi, Lapin yliopisto
Minna Santaoja, UTu – Ann-Sofie Hermansson, ÅA
Esa Ruuskanen, Oulun yliopisto — Roope Kaaronen, Helsingin yliopisto
Outi Ratamäki UEF — varajäsen Jani Lukkarinen, SYKE (Joensuu)
Juha Hiedanpää, Luke – varajäsen Vilja Varho, Luke
Teea Kortetmäki, UTa – varajäsen Lauri Lahikainen, UTa

Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen seuran gradupalkinto luovutettiin Rovaniemellä järjestetyn kollokvion yhteydessä 22.11.2017. Seuran johtokunta päätti palkita Tiia Tanskasen pro gradu -tutkielman ”Gender mainstreaming in a water intervention: women’s experiences in Sre Chea Commune in rural Cambodia”. Palkinto jaettiin nyt viidettä kertaa.

Professori Yrjö Haila luovutti palkinnoksi valitsemansa teoksen ”The growth delusion” (David PIlling, 2018). Yrjö Hailan kirjoittama esittely kirjasta ilmestyy myöhemmin.

Jo viime vuonna 2017 kilpailua uudistettiin siten, että kilpailutöitä voivat ehdottaa paitsi ansioituneiden opinnäytteiden ohjaajat, myös niiden tekijät itse, tai kuka tahansa. Vuoden 2018 kilpailuun ilmoitetuista töistä valtaosa oli tekijöiden itsensä ilmoittamia. Yrjö Haila -gradukilpailuun jätettiin 31.9. mennessä 12 opinnäytetyötä kahdeksasta yliopistosta, yhdeksästä oppiaineesta. Tutkielmista kahdeksan oli kirjoitettu englannin, kolme suomen ja yksi ruotsin kielellä. Töiden arvioitsijoina toimivat YTT, tutkimuskoordinaattori Riikka Aro Jyväskylän yliopiston sosiologian yksiköstä ja FT, yliopistotutkija Esa Ruuskanen Oulun yliopiston historian, kulttuurin ja viestintätieteiden yksiköstä.

Kaikki kilpailuun lähetetyt työt olivat varsin laadukkaita. Oppiaineiden, lähestymistapojen sekä hyödynnettyjen teorioiden ja aineistojen kirjo oli runsas, ja näiden myötä vahvuudet ja heikkoudet kussakin työssä omanlaisensa. Raadilla oli useita vahvoja kärkiehdokkaita, joista se ehdotti palkittavaksi Tiia Tanskasen pro gradu -työtä. Työ on tehty Tampereen yliopistossa. Ohjaajana toimi professori Pekka Jokinen.

Tanskasen tutkimus käsittelee sukupuolten tasa-arvoa kehityshankkeessa, jonka tavoitteena oli parantaa vesihuoltoa kambodžalaisen Sre Chean maaseutukunnassa. Tutkielmassaan Tanskanen on kiinnostunut erityisesti paikallisten naisten rooleista ja toimijuuksista arjen vesihuollossa ja näiden näkökulmien huomioimisesta vesihuoltoa koskevassa kehityshankkeessa. Tapaustutkimuksessaan hän hyödyntää ansiokkaasti etnografisia tutkimusmenetelmiä. Tanskanen tarkastelee naisten kokemuksia ja käytäntöjä, toimijuuden toteutumista sekä pohtii näiden kautta sukupuolinäkökulman huomioimista ja valtavirtaistamista (gender mainstreming) kehityshankkeissa. Hyödynnetyt aineistot on hienosti kuvattu vahvuuksineen ja puutteineen. Eettiset kysymykset on huomioitu tutkimusalan vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti.

Kyseessä on vaativa työ ja Tanskanen osoittaa hienoa kypsyyttä sen toteuttamisessa. Aihe on erittäin tärkeä – Kambodža on eräs ilmastonmuutoksen jo nyt kovasti kohtaavista maista, jossa sosiaalinen eriarvoisuus tuntuu sen seurauksena uhkaavasti lisääntyvän. Tieteellisten ansioidensa lisäksi työ auttaa jäsentämään kehitysyhteistyön toteuttamista käytännön tasolla tarjoten potentiaalisesti välineitä esimerkiksi kehitystyöhankkeiden suunnittelijoille. Kuten Tanskanen osoittaa, naisten osallistamisessa vesiprojekteihin on paljon kehitettävää. Tanskasen tutkimustuloksista selviää, että naisilla on niihin kiinnostusta, mutta eritasoiset esteet vaikeuttavat aktiivisemman roolin ottamista kehityshankkeissa.

Tiian Tanskasen tutkielma on luettavissa osoitteessa:

http://tampub.uta.fi/handle/10024/103134

 

 

Yrjö Haila –gradupalkinto 2018

Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen seuran gradukilpailuun jätettiin määräaikaan 30. syyskuuta 2018 mennessä 12 ansiokasta pro gradu –tutkielmaa kahdeksasta yliopistosta. Tutkielmista yhdeksän on kirjoitettu englannin, kolme suomen ja yksi ruotsin kielellä. Tutkielmien aiheet ja niiden edustamat oppiaineet kuvaavat hyvin yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen monialaisuutta.

Kilpailutöiden arvioitsijoina toimivat tänä vuonna akatemiatutkija Esa Ruuskanen Oulun yliopistosta ja tutkimuskoordinaattori Riikka Aro Jyväskylän yliopistosta. Voittaja julkistetaan YHYS-kollokviossa Rovaniemellä 22. marraskuuta, jolloin emeritusprofessori Yrjö Haila luovuttaa valitsemansa palkintoteoksen kilpailun voittajalle.

 

Gradukilpailuun osallistuvat työt:

Mohammad Imangholiloo, Helsingin yliopisto, Department of Forest Sciences

Utilizing Sentinel-1A SAR Images for Land Cover Mapping with Machine Learning Methods (abstrakti verkossa)

 

Jonas Kujanpää, Åbo Akademi, offentlig förvaltning

Utvecklingen av avfallsmarknaden – En fallstudie mellan Sverige och Finland med fokus på materialåtervinning

 

Mikael Kujala, Oulun yliopisto, kulttuuriantropologia

Kaivinkoneita, demoneita ja harmonian kahlitsemia. Balin Benoa-lahden matkailukehityskonflikti ja sen paikallinen esitys etnisten symbolien kautta.

 

Pekka Kuusela, Helsingin yliopisto, kehitysmaatutkimus

Politics of Rationalism. Development in the Making in Peri-Urban Cambodia.

 

Marianne Leino, Turun yliopisto, yleinen valtio-oppi

Purposes and restrictions for transparency in the Paris Agreement era of the climate regime: A content analysis of Parties’ submissions in the negotiations on the implementation guidelines for the transparency framework under the Paris Agreement. (ei saatavilla sähköisesti)

 

Opri Orenius, Itä-Suomen yliopisto, Environmental policy / natural resource governance

Local implementation of household plastic waste recycling policies and their role in building circular economy

 

Virpi Pakarinen, Itä-Suomen yliopisto, ympäristöpolitiikka

Strategies and Collaboration in Developing Sustainable Village Tourism. Study in Finland and Bali, Indonesia.

 

Jenni Sademies, Helsingin yliopisto, ympäristönsuojelutiede

Kasvu-uskoa, vihreää kasvua ja kasvukritiikkiä – Talouskasvu 2000-luvun suomalaisessa ympäristökeskustelussa

 

Antti Seppälä, Helsingin yliopisto, environmental change and policy

Bridge over troubled water – The role of intermediaries in diffusing solar power in Finland

 

Tiia Tanskanen, Tampereen yliopisto, Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan opintosuunta

Gender mainstreaming in a water intervention: women’s experiences in Sre Chea Commune in rural Cambodia

 

Anni Turunen, Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntapolitiikka

Jyväskyläläisten etänaismetsänomistajien luontosuhde ja metsänomistajuus

 

Emilija Veselova, Aalto, Collaborative and industrial design

Ethic and Collaborative Design: Implications for Research and Practice

 

 

Vuodesta 2019 näyttää muodostuvan varsinainen supervuosi sellaisten konferenssien osalta, joissa YHYSin jäsenet ovat tavalla tai toisella mukana ja järjestämässä. Seuraavassa koontia; lista ei ole kaikenkattava.

 

Sosiologipäivät, 28-29 Maaliskuuta, Turku

Työryhmäkutsu on auki 15.11.2018 asti, abstraktien lähettäminen 1.12.2018-31.1.2019.

Lisää: sosiologipaivat.fi/

 

Exploring places & practices through transformative method, Final Event of SUSPLACE, a Marie Skłodowska Curie Innovative Training Network on Sustainable Place-Shaping, Tampere, Finland, May 7 – 10, 2019.

Deadline for the submissions is 31st October, 2018.

 

14th Nordic Environmental Social Science Conference: Social Science in Our time, 10 – 12 June 2019,Luleå Tekniska Universität, Sweden

Call for papers closes 31st January 2019

For details: www.ltu.se/org/ets/NESS2019

 

Constructing Social Futures – Sustainability, Responsibility and Power, an International Futures Conference by the Finland Futures Research Centre, 12–13 June 2019, Turku, Finland.

Deadline for the abstracts: 10 December 2018.

For details: www.futuresconference.fi/2019

 

CO-CREATION – MAKING ECOLOGICAL ECONOMICS MATTER, The 13th International Conference of the European Society for Ecological Economics (ESEE),  18–21 June 2019, Turku/Åbo, Finland.

Abstract submission deadline 27 November 2018

For details https://esee2019turku.fi/

 

EURSAFE 2019. Sustainable governance and management of food systems: ethical perspectives. The European Society for Agricultural and Food Ethics. 19 – 21 September 2019, University of Tampere, Finland.

Call for paper closes 2 December 2018

For details: events.uta.fi/eursafe2019/

 

YHYS kollokvio 2019. Wisdom in crisis. 21-22 November 2019, University of Jyväskylä. CfP to be announced later.

The 23th annual colloquium of the Finnish Society for Environmental Social Sciences (YHYS) will be held at the University of Lapland, Rovaniemi. The theme of the colloquium is Naturecultures. The call for papers is open until September 3, 2018. An early career researcher meeting will be held prior to the conference on 21st November.

Koneen säätiö on juuri julkistanut yhdeksän ehdokasta Vuoden tiedekynä 2018 -palkinnon saajiksi. Kilpailuun toimitetut julkaisut edustivat ennen kaikkea yhteiskuntatieteellistä ympäristöntutkimusta, mutta joukossa oli myös muutamia biologisia tai ekologisia julkaisuja.

Vuoden tiedekynä -palkinnosta kilpailevat vuonna 2018 ympäristöntutkimuksen julkaisut, jotka ovat ilmestyneet vuosien 2015–2017 aikana. Palkinnon tarkoituksena on tukea suomenkielistä tieteellistä kirjoittamista ja nostaa sen arvostusta. Palkinto jaetaan vuorovuosin humanistisen, yhteiskuntatieteen ja ympäristöntutkimuksen alan suomenkielisen artikkelin kirjoittajalle tai kirjoittajille. Vuoden Tiedekynä on suurin suomalainen tieteellisestä kirjoittamisesta myönnettävä palkinto.

Koneen säätiön tiedote ja linkit ehdolla oleviin artikkeleihin

Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen seuran kevätkokous pidetään Politiikkadialogin jälkeen Ympäristöministeriön Norppa-kokoushuoneessa (Pankkisalia vastapäätä), 6. kesäkuuta klo 12:30.

Seuran syyskokous hyväksyi marraskuussa 2017 sääntömuutoksen, joka mahdollistaa kevätkokouksen pitämisen aiempaa myöhemmin. Toivomme sekä politiikkadialogiin että kevätkokoukseen runsasta osanottoa!

Kevätkokouksessa hyväksytään YHYS ry:n tilinpäätös ja toimintakertomus sekä toiminnantarkastajien niistä antama lausunto vuodelta 2017 sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle. Henkilövalintoja tehdään seuraavan kerran syyskokouksessa.

Mikäli seuran jäsenenä haluat jonkin asian kevätkokouksessa käsiteltäväksi, toimita siitä tieto sihteerille (minna.santaoja@utu.fi) 18.5. mennessä, niin asia ehtii kaksi viikkoa ennen kokousta lähetettävään kokouskutsuun.

Kevätkokous on mainio tilaisuus muutenkin vaihtaa kuulumisia ja suunnitella tulevaa. Tervetuloa!

Tervetuloa keskustelemaan strategisesti ohjatusta, tekevästä, julkisesta ja vaikuttavasta tieteestä vuoden 2018 YHYS politiikkadialogiin!

Ks. ohjelma

Mitä käsitteet tekevät?

James Meadowcroft & Daniel J. Fiorino (eds): Conceptual Innovation in Environmental Policy. MIT Press (2017).

Ympäristöpolitiikka on uusi toimintapolitiikan ala. James Meadowcroftin ja Daniel Fiorinon toimittama artikkelikokoelma esittelee käsitteitä, joiden avulla ympäristöpolitiikan kohdealuetta on täsmennetty alan vakiintuessa. Jotkut ongelmista ovat toki vanhoja, kuten esimerkiksi Simo Laakkonen on useassa yhteydessä korostanut.[1] Kuitenkin ympäristöpolitiikan uutuus on myös totta, sillä itse käsite ympäristö on politiikkasektoria määrittävänä terminä uusi. Meadowcroft erittelee kysymystä teokseen sisältyvässä artikkelissaan ”The Birth of the Environment and the Evolution of Environmental Governance”. Termin alkuperäinen referenssi on ollut se, mikä ympäröi jotakin tiettyä henkilöä tai kohdetta. Taustana on transitiiviverbi ympäröidä (englanniksi to environ).[2] Politiikkasektorin perustaksi ymmärretty ympäristö on muuta: Se on ihmistoiminnan vahingoittama ja siksi ihmisten hyvinvointia uhkaava yhteinen ympäristö, joka on irtautunut tietystä kohteesta yleiseksi ja jopa globaaliksi kokonaisuudeksi. Meadowcroft esittää, että tämä muutos tapahtui englanninkielisessä maailmassa suunnilleen 1950-luvun lopun ja 70-luvun alun välisenä aikana.

Ympäristö on normatiivisesti latautunut käsite, mutta se on myös hyvin yleisluonteinen käsite. Tähän sisältyy paradoksi: ympäristö käsittää kirjaimellisesti tulkittuna kaiken, mikä ympäröi – siis kaiken. Paradoksi heijastuu ympäristöpolitiikan alan määrittelyyn: Se ei voi olla ”kaiken” politiikkaa, kuten nimikkeen alkuosan termi antaisi kirjaimellisesti tulkittuna ymmärtää. Siksi ei ole ihme, että ympäristöpolitiikan toiminta-alan jäsentämiseksi on omaksuttu koko joukko täsmentäviä käsitteitä, jotka ovat toimineet erilaisia politiikan alueita perustelevina termeinä. Meadowcroftin ja Fiorinon teoksen lähtökohta on, että monet ympäristöpolitiikan toiminta-alaa täsmentävistä termeistä ovat käsitteellisiä innovaatioita. Jotkut ovat uudenlaiseen käyttöön omaksuttuja vanhoja termejä kuten ’ympäristö’, mutta joukossa on myös uudissanoja kuten ’biodiversiteetti’.

Toimittajat ovat kirjoittaneet teokseen kolme lukua, joissa he pohtivat käsitteellisten innovaatioiden vakiintumiseen vaikuttaneita seikkoja sekä innovaatioiden vaikutuksia ympäristöpolitiikan kehitykseen. Lisäksi teoksessa on yksitoista eri tekijöiden laatimaa tiettyjä erityisiä käsitteitä koskevaa artikkelia.[3] Käsitteitä esittelevissä artikkeleissa toistuu suunnilleen samanlainen rakenne: (1) Millainen on käsitteen alkuperä ja kehityskaari (”ura”)? (2) Millainen vaikutus käsitteellä on ollut ympäristöpolitiikan vaikutuskeinoihin tai ympäristöongelmista vallitsevaan ymmärrykseen? (3) Millaiselta näyttää käsitteen tulevaisuus?

Ympäristöpolitiikkaa jäsentävillä käsitteillä on kahtalainen luonne: Ne sijaitsevat tutkimuksen ja politiikan yhteisellä alueella, joten niiden tulisi yhtäältä auttaa täsmentämään tutkimusongelmia ja toisaalta ohjata politiikan menettelytapojen kehittämistä. Tämä on moniulotteinen kysymys. Eri käsitteiden kohdalla vaihtelee se, kumpi ulottuvuus erityisesti korostuu. Kirjassa analysoiduista käsitteistä useat ovat selvästi lähtöisin tutkimuksesta (esimerkiksi ’critical loads’ ja ’biodiversity’), kun taas toiset ovat alunperin poliittisia (esimerkiksi ’environmental impact assessment’, joka viittaa menettelytapaan, ja ’environmental justice’, joka perustelee yhdenvertaisuuden periaatteesta seuraavia normeja). Asetelman voi luultavasti yleistää: tutkimuksen ja politiikan välialuetta jäsentävä käsitteellinen innovaatio voi onnistua, mikäli tutkimuksellinen ja poliittinen ulottuvuus kytkeytyvät läheisesti toisiinsa.

Teoksen toimittajat tekivät laajan pohjatyön ennen kuin valitsivat lopullisesti esiteltäviksi ottamansa käsitteet. Tässä he käyttivät apunaan keskeisten julkaisufoorumien sähköisiä arkistoja. Kirjan kahdessa johdantoluvussa he esittelevät pohjatyön tuloksia. Koko ympäristöpolitiikan ”käsiteperhe” muodostaa eräänlaisen käsitteellisen kentän (conceptual field). Sitä voidaan jäsentää eri tavoin. Yhden perusteen muodostavat yleiset termit, joista on kehitetty suuri määrä erilaisia johdannaisia: ’environment’; ’ecology’; ’sustainable’ sekä ’green’. Toisen mahdollisen jäsennyksen tarjoavat kokoavat ongelma-alueet (issues), esimerkiksi jätteet (waste), saastuminen (pollution) ja ilmaston muutos (climate change). Toimittajat tarkastelevat myös ajallisesti käsitteiden käytössä tapahtuneita muutoksia. Tämä tarjoaa empiirisen perustan arvioida muutoksia, joita on tapahtunut ympäristöongelmien luonnetta sekä eri ongelmien vakavuutta koskeneessa ymmärryksessä.

Käsitteet ovat yleisnimiä, ajattelun välineitä, joiden avulla ilmiöitä voidaan luokitella ja kytkeä toisiinsa erilaisin perustein. Käsitteet määrittelevät ilmiöiden yhtäläisyyksiä ja eroja. Siten ne luovat perustan maailman ymmärtämiselle mutta yhtä lailla uusiin oivalluksiin tähtäävälle ajattelulle. Lisäksi käsitteillä on välitön yhteys toimintaan; ne perustelevat tiettyjä toimintoja ja varoittavat toisista. Näitä yleisiä piirteitä seuraten ympäristöpolitiikan eri alueita nimeävillä käsitteillä on kaksi tärkeätä tehtävää: Niiden tulee kiinnittää riittävän konkreettisesti rajattu tieteellis-poliittinen kenttä, mutta niiden tulee myös antaa edellytyksiä arvioida toiminta-alojen suhteita toisiinsa. Joillakin Meadowcroft & Fiorino-teoksessa eritellyillä käsitteillä on yhteyksiä lähes kaikkiin muihin: ’environment’ tietenkin, mutta sen lisäksi ’environmental impact assessment’ ja ’sustainable development’. Olennaista on, että käsitteellisten yhteyksien havaitseminen auttaa myös hahmottamaan toiminnallisia yhteyksiä. Jotkut käsitteistä vaikuttavat ensinäkemältä kapea-alaisilta (’adaptive management’, ’environmental risk’), mutta lähemmin tarkastellen nekin osoittautuvat moniulotteisiksi. Muutamat pyrkivät lähtökohdiltaan luomaan yhteyksiä toiminta-alojen välille (’environmental security’, ’sustainable consumption’). Ja kaikissa tapauksissa ongelma-alueiden ja niillä omaksuttujen toimintatapojen vertailu on hedelmällistä.

Meadowcroft ja Fiorino toteavat, että jokainen elinvoimainen käsite ympäristöpolitiikan alalla liittyy vähintäänkin implisiittisesti koko ympäristöpolitiikan kenttää koskeviin yleisiin ongelmiin, joille ei ehkä ole lopullisia vastauksia olemassakaan mutta jotka saavat lisää sisältöä jokaisen erityisalan kehityksestä. Näitä ovat (1) tieteen ja politiikan välitys, (2) rajat (limits), (3) talouden ja ympäristön keskinäinen riippuvuus sekä (4) tasa-arvo.

Käsitteiden jäsentäminen on tutkimustyön olennainen osa. Käsitteellinen työ tähtää tulevaisuuteen. Meadowcroftin ja Fiorinon toimittama kokoelma tarjoaa monipuolisen perustan arvioida ympäristöpolitiikan toimintakenttää ja sen kehittymisen näkymiä.

[1] Ks. Simo Laakkonen & Timo Vuorisalo (2012): Ympäristöongelman käsitteen historiaa. Teoksessa Lummaa – Rönkä – Vuorisalo (toim.), Monitieteinen ympäristötutkimus. Gaudeamus, s. 121-129.

[2] Englanninkielinen verbi to environ sisältyi esimerkiksi Shakespearen sanastoon. Suomalainen mieliesimerkkini on Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen ensimmäiseen kappaleeseen sisältyvä virke: ”Sen [Jukolan talon] läheisin ympäristö on kivinen tanner, mutta alempana alkaa pellot, joissa, ennenkuin talo oli häviöön mennyt, aaltoili teräinen vilja.”

[3] Käsitteet: ’environment’; environmental impact assessment’; ’environmental risk’; ’critical loads’; adaptive management’; ’sustainable development’; biodiversity’; ’environmental justice’; environmental security’; ’green economy’; ’sustainable consumption’.

 

Yrjö Haila

Gradupalkinnon otti vastaan Katariina Kiviluoto YHYS-syyskollokviossa Turussa 23.11.2017.