Puhiksen terveiset: Kaksikymppinen YHYS

YHYS ry. perustettiin vuonna 1994 edistämään yhteiskuntatieteellistä ja monitieteistä ympäristötutkimusta. Seuran säännöissä mainitaan myös valtakunnallinen rooli toimia ympäristötutkijoiden ja alan opintoja harjoittavien yhteistyöelimenä. Seuramme on siis tänä vuonna 20-vuotias, ja tasakymmenet onkin pantu merkille: marraskuussa Helsingissä järjestettävän syyskollokvion otsikko on Practising environmental social science: 20 years of contested methodologies. Mutta mitä kuuluu yhteiskuntatieteelliselle ympäristötutkimukselle; entä miten YHYS voi vaikuttaa alan tilaan ja tolaan?

YHYS:in toiminta vaikuttaa oikeastaan aika vakiintuneelta, joku voisi sanoa jopa rutinoituneelta. Näkyvimmän osan toimintaa muodostavat Kevätneuvokit ja kansainväliset kollokviot. Molemmat järjestetään vuosittain, ja ne tapaavat koota laajat ja pääosin myös eri yleisöt. Kollokviot ovat tähän mennessä tuoneet vieraaksemme kuutisenkymmentä kv. plenaristia. Tapahtumakalenteria ovat täydentäneet temaattiset puolipäiväseminaarit, joita on vuosittain toteutettu yhteisvoimin muiden kotimaisten tieteellisten seurojen kanssa.

Tapahtumien järjestelyjen suhteen seuran panos on luultavasti aika lailla optimissaan. Tuntuu siis, että merkittävään aktiivisuuden lisäämiseen ei ole tarvetta eikä voimavarojakaan – uudistuminen on tietenkin eri kysymys. Seuran jäsenmäärä on suhteellisen pieni, mikä ajoittain on avannut myös keskustelun tieteellisen seuran lippulaivasta eli alan omasta tieteellisestä journaalista. Esikuvia ajatukselle tietenkin on: Terra, Alue & Ympäristö, Sosiologia, Maaseudun uusi aika, ja monia muita. Ajatus yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen omasta lehdestä on monista tuntunut innostavalta, kun taas toisessa vaakakupissa ovat olleet kysymykset statuksesta, tieteellisestä laadusta ja tietenkin taloudellisista resursseista.

Omaan lehteen liittyvät kysymykset ovat todellisia, ja YHYS:in tiedotus- ja julkaisutoiminta onkin pääosin hoidettu seuran sivuilla julkaistavan jäsenlehden sekä yt-ymp –sähköpostilistan turvin. Jäsenlehti on oman ilmestymisrytminsä vanki, mutta nopeatempoiseen keskusteluun sopiva sp-lista voisi kieltämättä olla nykyistä aktiivisempi keskustelualusta. Monen sisarusseuran esimerkin mukaan YHYS ottaa tänä vuonna askeleen sosiaaliseen mediaan ja perustaa seuran Facebook-sivut. Ilmiselvä haaste on saada aktiivisia kavereita.

Vaikka YHYS:illä ei ole primääristä koulutustehtävää, alan koulutusta on seurattu hyvin aktiivisesti. Etenkin jatkokoulutuksen kohdalla on tapahtunut suuri muutos, kun toimijoiden yhteistyöhön perustunut kansallinen koulutusmalli on purkautunut. Myös seurassa kannattaa alkaa pohtia aikaa YHTYMÄ-tutkijakoulun jälkeen. Perustutkintokoulutuksen saralla YHYS alkaa ensi syksyn kollokviosta lukien myöntää vuoden parhaan pro gradu –tutkielman palkinnon, joka on seuran monivuotisen puheenjohtajan kunniaksi nimetty Yrjö Haila –palkinnoksi. Vuosittaiseksi vakiintuva kilpailu voidaan saada riittävän laadukkaaksi vain alan opettajien verkoston kautta, joten seura toivoo aktiivisuutta parhaiden töiden esiin nostossa.

YHYS:in tehtäviin lukeutuu myös yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen etujen ajaminen. Tämän vähän monimielisen asian alla on ajoittain keskusteltu muun muassa alan tutkimusrahoituksen tilanteesta ja etenkin menestymisestä Suomen Akatemian hauissa. Myös uusi rahoitusmuoto, joka tunnetaan nimellä strateginen tutkimusrahoitus, kuuluu epäilemättä tähän kokonaisuuteen. Monitieteisen alamme kilpailuprofiili on kroonisesti näyttäytynyt melko hankalalta, ja oma käsitykseni on, että yhäti kiristynyt rahoituskilpailu ja yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen erikoistuminen ovat alan asemaa edelleen sumentaneet.

Esimerkiksi keväällä 2014 Suomen Akatemian BY-toimikunta päätti myöntää rahoituksen 13 %:lle akatemiahankehakemuksista. 14.5. päivätty päätöslista kertoo, että 29 rahoitetun tutkimushankkeen joukossa ei ole oikeastaan yhtään yht.ymp –alan hanketta. Samanlaisia asetelmia on nähty aiemminkin, mutta asian syvällisempi tarkastelu ei ole lainkaan helppoa. Joka tapauksessa YHYS:in tehtävä on parhaansa mukaan pitää yllä keskustelua monitieteisen ympäristötutkimuksen sisällöistä ja yhteiskunnallisista rooleista, ja tähän työhön seuran aktiivit toivovat jäsenistöltä ideoita ja palautetta.

Haastan 20-vuotiaan YHYS:in jäsenet keskusteluun seuran missiosta ja sen mukaisesta toiminnasta – kaikenlaiset puheenvuorot ovat tervetulleita.

Hyvää kesää kaikille!

Pekka Jokinen
Seuran pj.